Turenki ToneFesti oli hieno tapahtuma kitaroiden ystäville. Väkeä riitti ja paikka oli idyllinen Turengin asemaravintola. Tilat kävivät jopa hieman ahtaiksi. Tässä muutama kuva paikan päältä.

Anders Liljeströmmin kojulla herra itse vasemmalla ja Ruokankaan tiimistä Nivalan Tomi oikealla.

A-P Paasonen poseeraa tekemänsä mandoliinin kanssa. Keskellä Vuoren Saku samalta pajalta.  Takana kaukana Liikasen Keijo kitarakravatissaan.

Demohuoneessa soitantaa. Anssi Nykänen, Olli Haavisto, Timo Kämäräinen ja Jarmo nikku pistävät koreasti. Nikku taisi tässä tilanteessa vääntää vaan vitsiä mikkiin.

Tampere Guitar Show oli ja meni. Oli mukava nähdä kollegoita pitkästä aikaa. Tässä muutamat kuvat paikan päältä.

Tässä oma messuosastoni.  Vasemmalla oleva Flamenco Negra on ollut näyttelyissä mukana ja on nyt myynnissä. MYYTY!

Yksi Festivaalien kuumimmista nimistä, Brasilian ihmemies Celso Machado. Celso testasi Flamencokitaraani ja piti kovasti. Mieheltä taittui suvereenisti myös flamencon soitto.

Tuttuja hahmoja.

Kuvassa 1 vasemmalla Kosken Harri Mad Professorilta. Keskellä Artturi ja oikealla isänsä Tero Siromaa, IKATA:n soitinrakennus-osaston opettaja.

Kuvassa 2 kollegoita. Vasemmalta: Vuoren Saku ja A-P Paasonen JA SE SOI:sta Jyväskylästä. Oikealla Anders Liljeström, soitinrakentaja ja entinen luokkakaverini soitinrakennuslinjalta Ikaalisista. Andersin hienot soittimet myös oikealla.

Pidän heinäkuun kesälomaa, joten tervetuloa verstaalle taas elokuussa. Hyvää kesää.

Tervetuloa juttelemaan ja tutustumaan soittimiini Tampere Guitar Festivalin yhteydessä järjestettävässä Guitar Showssa  15.-16.6.2011 Tampere Talossa. Tapahtuma on ilmainen. Tsekkaa myös Tampere Guitar Festivaalin hieno ohjelma netistä.

Asiakas toi vanhan Noson orkesterikitaran verstaalle. Kitara oli melkoisen huonossa kunnossa. Kannessa monta halkeamaa, joista yksi erittäin paha viuluaukon kohdalla. Rako oli pahimmillaan muutaman millin ja kansi vääntyny ylös halkeaman kohdalta. Koko kansi oli myös irti koko kopan takaosan alueelta. Reunalistat olivat puoliksi irti ja kutistuneet, kuten selluloidille ajan hampaassa usein käy. Myös viuluaukkojen ja otelaudan reunalistoista puuttui osa. Kaula oli vääntynyt ja otelauta erittäin perunapeltoa. Vanha pleksi oli vääntynyt mutkalle ja koneistot ei vät toimineet kunnolla. Satula oli hajomaispisteessä ja muutenkin huono.

…Mutta kyllä siitä vielä soittopelin sai.

Otelaudan suoristus ei tullut kysymykseen, koska se oli ohutta viilua, joten vanha pois ja kaulan suoristus. Tilalle tein uuden tuliterän otelaudan vanhaa mukaillen messinkinauhoilla. Asensin myös kaularaudan, jota ei ennestään ollut. Näin varmistetaan säätömahdollisuus, mikäli kaula vielä vääntyy. Säätö tuli lavan puolelle ja säätöreiän päälle ruusupuinen suoja.

Halkeamat korjattiin perinteisesti lisäämällä uutta kuusta halkeamaan siivouksen jälkeen. Myös kannen alle kuusitukipalat.  Päälle petsiä ja pintakäsittely.

Kansi liimattiin takaisin sivuihin ja reunalistat perään. Muut puuttuvat reunalistat siivottiin tai lisättiin uutta ja liimattiin kiinni. Koneisto uusittiin Gotohin vintage tyyliin sopivilla ja satula tehtiin hirven luusta. Myös talla siivottiin, muokattiin ja pintakäsiteltiin.

Koko kitara puhdistettiin ja puleerattiin läpikotaisin. Näin säästettiin vanha pintakäsittely, mutta saatiin tuoretta kiiltoa pintaan. Uusi pleksi viimeisteli ulkonäön. Teräsvillalla kiilto pois tottakai.

Asensin kitaraan D’addarion Chrome Flat wound-kielet ja säädin asiat kohdalleen. Noso soi taas mallikkaasti Jazzin säveliä! Eläköön Dallape ja Rautavaara.